perjantai 3. toukokuuta 2013

Sisusta

Veneessä on pienestä koostaan huolimatta poikkeuksellisen hyvät sisätilat. Usein tämän kokoluokan veneissä, joskus jopa hieman suuremmissakin, on vain patjat ja kenties jonkinlainen pöytä. Kuten aiemmin mainitsin, Ian Proctor suunnitteli veneen alunperin omaan käyttöönsä, joten hän ei säästellyt varustuksessa. Alkuperäisessä esitteessä valmistaja kehuskeleekin sanomalla “We have thought of everything”.

IMG_5476

Veneen sisätilojen korkeus on 1,25 metriä, joten seisomakorkeus löytyy vain oviaukosta. Muuten sisätilat ovat kohtuullisen avarat. Sisätilojen alkuperäinen väritys oli ajan hengen mukaisesti keltaiset seinät ja oranssit patjat. Kunnostuksen yhteydessä lakkasin puuosat satiinilakalla ja maalasin seinät valkoisiksi. Vanhat patjat heitettiin roskiin ja Elina teki kokonaan uudet vaaleat patjat palosuojatusta vaahtomuovista ja homesuojatusta veneverhoilukankaasta. Uusi ilme on huomattavasti ajattomampi.

IMG_5478 

Keulan punkassa mahtuu kaksi aikuista nukkumaan mukavasti. Yöksi punkkaan lisätään ensimmäisessä kuvassa näkyvä lisäpala.

.IMG_5480

Keulapiikin saa eristettyä muusta kajuutasta verholla yöksi tai esim. WC-käynnin ajaksi.

IMG_5481

IMG_5482 

Keulasta löytyvät myös ns. astiahyllyt. Styyran puolella on omat lokeronsa lautasille ja paaran puolella taas kupeille ja pientarvikkeille.

IMG_5496

IMG_5497

Kajuutassa styyran puolella on irrotettava pöytä, jonka sisällä voi säilyttää merikortteja. Pöydän irrottamalla saa käyttöönsä yli kaksi metrisen punkan ja kajuuttaan saa muutenkin reippaasti lisää liikkumatilaa. Veneilemme pidemmät reissut yleensä kahdestaan, jolloin pidämme keulapiikin sänkynä ja pöydän paikallaan ruokailua varten. Kassit ja muut voi tunkea punkan perällä näkyvään syvennykseen ja paaran pistopunkkaan. Vaikka valmistaja mainostaakin miettineensä kaikkea, niin hyllyjen alla olevaa tyhjää tilaa ei mielestäni oltu hyödynnetty lainkaan. Upotinkin keulan hyllyjen alle kaiuttimet ja 12 V virtalähteet ja taas kajuuttaan, styyran puolelle asensin kuvassa näkyvän valkoisen luukun ja sen taakse sähkökeskuksen.

IMG_5518

IMG_5520

Paaran puolelta löytyy pentteri. Alunperin pentteri oli varustettu kaksiliekkisellä Marinol –keittimellä, mutta se oli myöhemmin korvattu pienellä kaasukäyttöisellä retkikeittimellä. Korvasin veneen mukana tulleen kaasukeittimen vastaavalla, mutta hieman pienemmällä ja tyylikkäämmällä. Keitin toimii yhdellä 0,5 litran nestekaasupullolla, jolla keittelee pitkän aikaa. Viikon veneilyreissulla meillä taisi mennä vain kaksi pulloa, vaikka keitimme sillä kaiken aamupalasta tiskivesiin. Tiskaus onnistuu helposti syvässä lavuaarissa, vaikka tämä ei toki ole suotavaa, sillä veneessä ei (ainakaan toistaiseksi) ole harmaan veden talteenottoa, joten tiskivesi menee suoraan mereen/ järveen. Tiskaus onkin monella tapaa parempi suorittaa kahden vadin avulla rannassa. On kuitenkin mukavaa, että veneessä on juokseva vesi ja oma makeavesitankki kahvinkeittoa ja käsien pesua varten. Asensin kunnostuksen yhteydessä sähkökäyttöisen makeavesipumpun, jonka liitin suoraan alkuperäisen Whale-merkkisen käsipumpun letkuun. Nyt vesitankin tyhjennys veden vaihtoa varten hoituu helposti ja nopeasti, eikä käsienpesussakaan tarvitse toista pumppaamaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut jalkapumppu, mutta sähköpumppu oli saman hintainen, helpompi asentaa ja vei vähemmän tilaa. Varmuuden vuoksi asensin pöydän takareunaan kytkimen, joka sammuttaa sähköpumpun jos pöytä työnnetään kiinni. Eräs mukava piirre on se, että liukupöydän ansiosta ruokaa valmistava henkilö voi seistä selkä suorana ovi aukossa, eikä hänen tarvitse kyyristellä kajuutassa pilkkomassa aineksia. Pentterin takareunassa on pienehkö ruoka-ainelokero. Se on juuri vesirajassa, mutta ei varsinaisesti viileä, joten pilaantuvat ruoka-aineet säilytämme erillisessä kylmälaukussa. Pentterin alla näkyy säilytystila muulle pentteritavaralle.

IMG_5531

Paaran pistopunkka jatkuu lähes veneen perään saakka. Aluksi ajattelin että se on niin ahdas, ettei sitä kukaan pysty käyttämään. Punkka kuitenkin levenee reilusti heti hyllyn päädyn jälkeen, joten siinä on itse asiassa varsin hyvä nukkua. Styyran punkka on kyllä avara, mutta se on sen verran kapea, että käsi tuppaa putoamaan jatkuvasti reunan yli lattialle. Paaran punkassa sitä ongelmaa ei ole, sillä nukkuja on ikään kuin omassa “lokerossaan” ja pysyy patjalla kovemmassakin keinutuksessa. Kolmen hengen seurueesta kahden nukkuessa keulapiikissä, kolmannen on hyvä nukkua tässä. Paaran punkka on sopivasti etäällä keulapiikistä, joten siinä saa hieman omaa rauhaa. Kovin isokokoiselle tai klaustrofobiselle punkkaa ei toki voi suositella Smile.